Sosiaalihuoltolaki 17.9.1982/710

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

 

1 LUKU

Lain soveltamisala

1

Sosiaalihuollolla tarkoitetaan tässä laissa sosiaalipalveluja, toimeentulotukea, sosiaaliavustuksia ja niihin liittyviä toimintoja, joiden tarkoituksena on edistää ja ylläpitää yksityisen henkilön, perheen sekä yhteisön sosiaalista turvallisuutta ja toimintakykyä.

Tämän lain säännöksiä sovelletaan sosiaalihuoltoon siltä osin, kuin siitä ei lailla ole toisin säädetty.

2 (3.8.1992/736)

Tässä laissa tarkoitettuun kunnan järjestämään toimintaan sovelletaan sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annettua lakia (733/92), jollei lailla toisin säädetä.

 

2 LUKU

Hallinto

3 (17.1.1991/93)

Sosiaalihuollon yleinen suunnittelu, ohjaus ja valvonta kuuluu sosiaali- ja terveysministeriölle.

Läänin alueella sosiaalihuollon suunnittelu, ohjaus ja valvonta kuuluvat lääninhallitukselle.

Valtakunnan hallintoviranomaisille tämän lain mukaan kuuluvien tehtävien hoitamisesta Ahvenanmaan maakunnassa säädetään asetuksella.

4 (23.5.2001/413)

Sosiaalihuollon asiantuntijavirastona toimii sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus, josta säädetään sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksesta annetussa laissa (1073/1992).

5

Kunnan on pidettävä huolta sosiaalihuollon suunnittelusta ja toteuttamisesta sen mukaan, kuin tässä laissa tai muutoin säädetään.

Sosiaalihuollon järjestämisestä kunta voi huolehtia siten kuin sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain 4 :ssä säädetään. (3.8.1992/736)

Mitä tässä laissa säädetään kunnasta ja kunnan asukkaasta, sovelletaan vastaavasti kuntainliiton hoidettavaa sosiaalihuoltoa koskevilta osin kuntainliittoon ja sen jäsenkunnan asukkaaseen, jollei sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetusta laista muuta johdu. (3.8.1992/736)

6 (3.8.1992/736)

Sosiaalihuollon toimeenpanoon kuuluvista tehtävistä huolehtii kunnan määräämä monijäseninen toimielin (toimielin), jonka sen lisäksi, mitä tässä laissa säädetään, on huolehdittava niistä tehtävistä, jotka muissa laeissa säädetään sosiaalilautakunnan tehtäväksi.

Toimielimen tehtävänä on myös edustaa kuntaa, valvoa sen oikeutta ja käyttää puhevaltaa sosiaalihuollon yksilöllistä toimeenpanoa koskevissa asioissa ja tehdä sen puolesta näissä asioissa sopimukset ja muut oikeustoimet.

Toimielimen jaostolle voidaan antaa ratkaistavaksi muitakin kuin [kunnallislain 71 a :n 1 momentissa] tarkoitettuja asioita.

7 (3.8.1992/736)

Milloin kahden tai useamman kunnan koko sosiaalihuollosta huolehtii kuntainliitto, sen on asetettava 6 :n 1 momentissa tarkoitettu toimielin yhteisesti jäsenkuntia varten. Tälle toimielimelle on annettava myös muissa laeissa sosiaalilautakunnalle säädetyt tehtävät.

7 a

7 a on kumottu L:lla 3.8.1992/736.

8 (3.8.1992/736)

Valtion virkamies, jonka tehtäviin kuuluu sosiaalihuollon ohjaus ja valvonta, ei ole virka-alueellaan vaalikelpoinen 6 :n 1 momentissa tarkoitettuun toimielimeen.

9

9 on kumottu L:lla 3.8.1992/736.

10 (3.8.1992/736)

Sosiaalihuollon toimeenpanoon kuuluvia tehtäviä varten kunnassa tulee olla sosiaalihuollon ammatillista henkilöstöä.

Jokaisen kunnan käytettävissä tulee olla sellaisen asiakastyöhön osallistuvan viranhaltijan palveluja, jolla on sosiaalityöntekijän ammatillinen kelpoisuus. (22.9.2000/813)

Sosiaalityöntekijän ja sosiaalihuollon muun ammatillisen henkilöstön kelpoisuusehdoista säädetään asetuksella.

11

Sosiaalihuollon toimintoja varten kunnalla on oltava riittävät ja asianmukaiset toimitilat ja toimintavälineet.

12 (22.9.2000/813)

Edellä 6 :n 1 momentissa tarkoitetun toimielimen laissa säädettyä päätösvaltaa ja oikeutta puhevallan käyttämiseen voidaan johtosäännöllä siirtää toimielimen alaisille viranhaltijoille henkilön tahdosta riippumatonta huoltoa koskevia päätöksiä lukuun ottamatta.

Edellä 10 :n 2 momentissa tarkoitetulla viranhaltijalla, jonka 6 :n 1 momentissa tarkoitettu toimielin on tehtävään määrännyt, on oikeus toimielimen vahvistamien perusteiden ja yleisten ohjeiden mukaisesti toimielimen puolesta päättää kiireellisissä tapauksissa tahdosta riippumattoman huollon antamisesta ja siihen liittyvistä muista toimenpiteistä ja näissä tapauksissa käyttää toimielimen puhevaltaa itse tai asiamiehen välityksellä.

 

3 LUKU

Kunnan sosiaalihuolto

13

Sosiaalihuoltoon kuuluvina velvollisuuksina kunnan on huolehdittava sen sisältöisinä ja siinä laajuudessa kuin kulloinkin säädetään ja sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain tarkoittamassa toteuttamissuunnitelmassa määrätään:

1) sosiaalipalvelujen järjestämisestä asukkailleen;

2) toimeentulotuen antamisesta kunnassa oleskelevalle henkilölle;

3) sosiaaliavustusten suorittamisesta asukkailleen;

4) ohjauksen ja neuvonnan järjestämisestä sosiaalihuollon ja muun sosiaaliturvan etuuksista ja niiden hyväksikäyttämisestä;

5) sosiaalihuoltoa ja muuta sosiaaliturvaa koskevan tiedotustoiminnan järjestämisestä; sekä

6) sosiaalihuoltoa ja muuta sosiaaliturvaa koskevan koulutus-, tutkimus-, kokeilu- ja kehittämistoiminnan järjestämisestä.

Sen lisäksi, mitä 1 momentissa on säädetty, kunta on alueellaan velvollinen toimimaan muutoinkin sosiaalisten olojen kehittämiseksi ja sosiaalisten epäkohtien poistamiseksi.

14

Kunnan asukkaalla tarkoitetaan tässä laissa henkilöä, jolla on kunnassa [väestökirjalaissa (141/69)] tarkoitettu kotipaikka.

Jollei henkilöllä ole 1 momentissa tarkoitettua kotipaikkaa, pidetään häntä sen kunnan asukkaana, jossa hän oleskelee.

KHO:1997-T-3403

* Ks. KotikuntaL 201/1994.

15

Kiireellisissä tapauksissa tai olosuhteiden muutoin niin vaatiessa kunnan on huolehdittava laitoshuollon ja muiden sosiaalipalveluiden järjestämisestä muullekin kunnassa oleskelevalle henkilölle kuin kunnan asukkaalle.

Milloin laitoshuollon tarpeen arvioidaan kestävän yli 14 vuorokautta, 6 :n 1 momentissa tarkoitetun toimielimen on viipymättä ilmoitettava laitoshuollon järjestämisestä sen kunnan toimielimelle, jolle huollon järjestäminen olisi 13 :n mukaan kuulunut. (3.8.1992/736)

16

Milloin muulle kuin kunnan asukkaalle on annettu 15 :ssä tarkoitetuissa tapauksissa laitoshuoltoa, jonka tarve arvioidaan pitkäaikaiseksi, voi [lääninoikeus] oikeuttaa 6 :n 1 momentissa tarkoitetun toimielimen toimittamaan henkilön siihen kuntaan, jonka asukas hän on. (3.8.1992/736)

Laitoshuoltoa saavan henkilön pyynnöstä on 6 :n 1 momentissa tarkoitetun toimielimen kuitenkin aina ryhdyttävä 1 momentissa tarkoitettuihin toimenpiteisiin henkilön siirtämiseksi siihen kuntaan, jonka asukas hän on. (3.8.1992/736)

Hakemus 1 momentissa tarkoitetusta siirrosta on tehtävä sen läänin [lääninoikeudelle], jonka toimialueella laitoshuoltoa antanut kunta on.

Siirtoa ei saa kuitenkaan määrätä tehtäväksi, milloin se huollon tarkoituksenmukaisuuden kannalta tai muutoin olisi henkilölle kohtuutonta.

* Lääninoikeuksien tilalle ovat tulleet hallinto-oikeudet. Ks. Hallinto-oikeusL 430/1999.

Sosiaalipalvelut

17

Kunnan on jäljempänä säädetyin tavoin huolehdittava seuraavien sosiaalipalveluiden järjestämisestä:

1) sosiaalityö;

2) kasvatus- ja perheneuvonta;

3) kotipalvelut;

4) asumispalvelut;

5) laitoshuolto;

6) perhehoito; sekä

7) omaishoidon tuki. (18.12.1992/1365)

Kunnan on myös huolehdittava lasten ja nuorten huollon, lasten päivähoidon, kehitysvammaisten erityishuollon, vammaisuuden perusteella järjestettävien palvelujen ja tukitoimien sekä päihdyttävien aineiden väärinkäyttäjien huoltoon kuuluvien palveluiden, lastenvalvojalle säädettyjen tehtävien ja muiden isyyden selvittämiseen ja vahvistamiseen, elatusavun turvaamiseen, ottolapsineuvontaan, perheasioiden sovitteluun sekä lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan päätöksen täytäntöönpanossa toimitettavaan sovitteluun kuuluvien toimenpiteiden ja muiden sosiaalipalveluiden järjestämisestä sekä kuntouttavasta työtoiminnasta annetussa laissa (189/2001) säädetyistä tehtävistä sen mukaan kuin niistä lisäksi erikseen säädetään. (2.3.2001/190)

* L:lla 190/2001 muutettu 2 momentti tulee voimaan 1.9.2001. Aiempi sanamuoto kuuluu:

Kunnan on myös huolehdittava lasten ja nuorten huollon, lasten päivähoidon, kehitysvammaisten erityishuollon, vammaisuuden perusteella järjestettävien palvelujen ja tukitoimien sekä päihdyttävien aineiden väärinkäyttäjien huoltoon kuuluvien palveluiden, lastenvalvojalle säädettyjen tehtävien ja muiden isyyden selvittämiseen ja vahvistamiseen, elatusavun turvaamiseen, ottolapsineuvontaan, perheasioiden sovitteluun sekä lapsen huoltoa tai tapaamisoikeutta koskevan päätöksen täytäntöönpanossa toimitettavaan sovitteluun kuuluvien toimenpiteiden ja muiden sosiaalipalveluiden järjestämisestä sen mukaan kuin niistä lisäksi erikseen säädetään. (16.8.1996/621)

Jos sosiaalihuollon asiakas tarvitsee kuntoutusta, jota ei ole säädetty sosiaalihuollon tehtäväksi tai jota ei ole tarkoituksenmukaista järjestää sosiaalipalveluna, sosiaalihuolto ohjaa tarpeen mukaan asiakkaan terveydenhuolto-, työvoima- tai opetusviranomaisen taikka kansaneläkelaitoksen tai muun kuntoutuksen palveluorganisaation palveluiden piiriin. Lisäksi on noudatettava, mitä kuntoutuksen asiakaspalveluyhteistyöstä annetussa laissa (604/91) säädetään. (27.3.1991/607)

Kunta voi 1 ja 2 momenteissa tarkoitettujen sosiaalipalveluiden lisäksi järjestää muitakin tarpeellisia sosiaalipalveluita. (27.3.1991/607)

18

Sosiaalityöllä tarkoitetaan sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön suorittamaa ohjausta, neuvontaa ja sosiaalisten ongelmien selvittämistä sekä muita tukitoimia, jotka ylläpitävät ja edistävät yksilöiden ja perheen turvallisuutta ja suoriutumista sekä yhteisöjen toimivuutta.

19

Kasvatus- ja perheneuvonnalla tarkoitetaan asiantuntija-avun antamista kasvatus- ja perheasioissa sekä lapsen myönteistä kehitystä edistävää sosiaalista, psykologista ja lääketieteellistä tutkimusta ja hoitoa.

20

Kotipalveluilla tarkoitetaan asumiseen, henkilökohtaiseen hoivaan ja huolenpitoon, lasten hoitoon ja kasvatukseen sekä muuhun tavanomaiseen ja totunnaiseen elämään kuuluvien tehtävien ja toimintojen suorittamista tai niissä avustamista.

21

Kotipalveluja annetaan alentuneen toimintakyvyn, perhetilanteen, rasittuneisuuden, sairauden, synnytyksen, vamman tai muun vastaavanlaisen syyn perusteella niille, jotka tarvitsevat apua suoriutuakseen 20 :ssä tarkoitetuista tehtävistä ja toiminnoista.

22

Asumispalveluilla tarkoitetaan palvelu- ja tukiasumisen järjestämistä.

KHO:2001-T-155

23

Asumispalveluja annetaan henkilölle, joka erityisestä syystä tarvitsee apua tai tukea asunnon tai asumisensa järjestämisessä.

24

Laitoshuollolla tarkoitetaan hoidon, ylläpidon ja kuntouttavan toiminnan järjestämistä jatkuvaa hoitoa antavassa sosiaalihuollon toimintayksikössä.

Laitoshuoltoa annetaan henkilölle, joka tarvitsee apua, hoitoa tai muuta huolenpitoa, jota ei voida tai ei ole tarkoituksenmukaista järjestää hänen omassa kodissaan muita sosiaalipalveluita hyväksi käyttäen. (3.4.1992/311)

24 a (31.1.1995/122)

Sosiaali- ja terveysministeriö antaa määräykset laitoshoidon määrittelystä ja siihen liittyvästä kansaneläkelaitoksen ja kuntien välisestä neuvottelu- ja lausuntomenettelystä.

25 (3.4.1992/311)

Perhehoidolla tarkoitetaan henkilön hoidon, kasvatuksen tai muun ympärivuorokautisen huolenpidon järjestämistä hänen oman kotinsa ulkopuolella yksityiskodissa.

Perhehoidon tavoitteena on antaa perhehoidossa olevalle henkilölle mahdollisuus perheenomaiseen hoitoon ja läheisiin ihmissuhteisiin sekä edistää hänen perusturvallisuuttaan ja sosiaalista kehitystään.

Perhehoitoa annetaan henkilölle, jonka hoitoa, kasvatusta tai muuta huolenpitoa ei voida tarkoituksenmukaisesti järjestää hänen omassa kodissaan tai muita sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita hyväksi käyttäen ja jonka ei katsota olevan laitoshuollon tarpeessa.

26 (3.4.1992/311)

Perhekodilla tarkoitetaan lääninhallituksen luvan saanutta tai perhehoitajalaissa (312/92) tarkoitettua kunnan tai kuntayhtymän hyväksymää yksityiskotia, jossa annetaan perhehoitoa. (9.8.1996/604)

Perhekodin tulee terveydellisiltä ja muilta olosuhteiltaan olla siellä annettavalle hoidolle sopiva.

Perhehoitajasta säädetään perhehoitajalaissa. (9.8.1996/604)

26 a (3.4.1992/311)

Perhekodissa voidaan samanaikaisesti hoitaa enintään neljää henkilöä hoitajan kanssa samassa taloudessa asuvat alle kouluikäiset lapset ja muut erityistä hoitoa tai huolenpitoa vaativat henkilöt mukaan luettuina, jollei kyse ole hoidon antamisesta sisaruksille tai saman perheen jäsenille.

Sen estämättä, mitä 1 momentissa säädetään, voidaan perhekodissa hoitaa samanaikaisesti enintään seitsemää henkilöä, jos perhekodissa annettavasta hoidosta, kasvatuksesta tai muusta huolenpidosta vastaa vähintään kaksi hoitopaikassa asuvaa henkilöä, joista ainakin toisella on perhehoitajalain 1 :n 3 momentissa ja toisella sanotun pykälän 2 momentissa säädetty kelpoisuus.

Erityisestä syystä voidaan 1 ja 2 momentissa säädetyistä samanaikaisesti hoidettavien henkilöiden enimmäismääristä poiketa. Erityisenä syynä pidetään lähinnä tilannetta, jossa perhehoidossa samanaikaisesti hoidetaan vain täysi ikäisiä henkilöitä, joiden keskinäinen kanssakäyminen ja perhehoitosijoituksen laatu yhdessä toimintakyvyn ja hoidon tarpeen kanssa tekevät mahdolliseksi poikkeamisen enimmäismäärästä.

27 (3.8.1992/736)

Kunta voi perustaa, hankkia tai muuten varata paikallista tarvetta vastaavan määrän palvelu- ja tukiasuntoja sekä laitospaikkoja.

Kunta voi lisäksi hankkia tai varata 6 :n 1 momentissa tarkoitetun toimielimen käyttöön tarpeen mukaan myös muita asuntoja 23 :ssä tarkoitettujen henkilöiden asumisen järjestämistä varten.

27 a (18.12.1992/1365)

Omaishoidon tuella tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön kotona tapahtuvan hoidon tai muun huolenpidon turvaamiseksi annettavaa hoitopalkkiota ja palveluja, jotka määritellään hoidettavan hoito- ja palvelusuunnitelmassa.

Omaishoidon tukea voidaan antaa, jos henkilö alentuneen toimintakyvyn, sairauden, vamman tai muun vastaavanlaisen syyn vuoksi tarvitsee hoitoa tai muuta huolenpitoa, joka on mahdollista järjestää hoidettavan kotona sopimalla siitä hänen omaisensa tai läheisensä kanssa ja tarpeellisten palveluiden avulla. Sopimus omaishoidon tuesta voidaan tehdä myös muun henkilön kuin hoidettavan omaisen tai läheisen kanssa.

Hoito ja muu huolenpito voidaan erityisistä syistä järjestää myös hoitajan kotona. Hoitajan kotona järjestettyyn ympärivuorokautiseen hoitoon sovelletaan kuitenkin perhehoitajalain (312/92) säännöksiä silloin, kun myös muut perhehoidolle asetetut edellytykset täyttyvät.

27 b (18.12.1992/1365)

Omaishoidon tuesta laaditaan hoitajan ja kunnan välillä sopimus, jonka liitteenä on aina hoito- ja palvelusuunnitelma. Omaishoidon tuesta sopimuksen tehnyt henkilö ei ole työsopimuslain (320/70) tarkoittamassa työsuhteessa sopimuksen tehneeseen kuntaan, hoidettavaan tai hoidettavan huoltajaan.

Omaishoidon tuesta kunnan kanssa sopimuksen tehneellä henkilöllä on oikeus pitää vapaata vähintään vuorokausi sellaista kalenterikuukautta kohti, jonka aikana hän on yhtäjaksoisesti tai vähäisin keskeytyksin sidottu hoitoon ympärivuorokautisesti tai jatkuvasti päivittäin. Lakisääteisen vapaan pitäminen ei vähennä hoitopalkkion määrää. Kunnan on huolehdittava hoidettavan hoidon tarkoituksenmukaisesta järjestämisestä hoitajan lakisääteisen vapaan ajaksi. (5.12.1997/1109)

Asetuksella säädetään tarkemmin omaishoidon tuesta laadittavasta sopimuksesta, hoitopalkkion suuruudesta ja perusteista, annettavasta vapaasta sekä hoito- ja palvelusuunnitelmassa tarkoitetuista muista palveluista samoin kuin muista hoitajan, hoidettavan ja kunnan kannalta tarpeellisista seikoista.

27 c (18.12.1992/1365)

Omaishoidon tuesta sopimuksen tehneen hoitajan eläketurvasta säädetään kunnallisten viranhaltijain ja työntekijäin eläkelaissa (202/64).

28 (3.8.1992/736)

Sosiaalipalveluista voidaan periä maksuja siten kuin sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetussa laissa (734/92) säädetään.

29

29 on kumottu L:lla 3.8.1992/736.

30-38

30-38 on kumottu L:lla 30.12.1997/1413.

 

4 LUKU

Menettely sosiaalihuollon toteuttamisessa

39

Sosiaalihuoltoa on ensisijaisesti toteutettava sellaisin toimintamuodoin, jotka mahdollistavat itsenäisen asumisen sekä luovat taloudelliset ja muut edellytykset selviytyä omatoimisesti päivittäisistä toiminnoista.

Sosiaalihuoltoa toteutettaessa on yksilön ja perheen ongelmat otettava huomioon siten, että toimenpiteet niiden ratkaisemiseksi yhteensovitetaan.

3 momentti on kumottu L:lla 22.9.2000/813.

40

40 on kumottu L:lla 22.9.2000/813.

41

Milloin sosiaalihuollon ilmeisessä tarpeessa olevan henkilön etu terveyden, kehityksen tai turvallisuuden vakavan vaarantumisen vuoksi sitä välttämättä vaatii eikä sosiaalihuollon tarve muutoin ole selvitettävissä, sosiaalityöntekijällä on oikeus 6 :n 1 momentissa tarkoitetun toimielimen määräämän johtavan sosiaalihuollon viranhaltijan määräyksestä huollon tarpeen selvittämiseksi päästä tällaisen henkilön asuntoon tai muuhun olinpaikkaan. (3.8.1992/736)

Milloin asuntoon tai olinpaikkaan pääseminen estetään, on sosiaaliviranomaisen pyydettävä 56 :n 3 momentissa tarkoitettua virka-apua poliisiviranomaiselta.

 

5 LUKU

Kuntien keskinäiset korvaukset

42

Milloin kunta on 15 :ssä tarkoitetuissa tapauksissa antanut laitoshuoltoa muulle kuin omalle asukkaalleen, on kunnalla oikeus antamastaan vähintään 14 vuorokautta kestäneestä laitoshuollosta aiheutuvista kustannuksista saada hakemuksesta korvaus siltä kunnalta, jolle laitoshuollon järjestäminen 13 :n mukaan olisi kuulunut.

Hakemus 1 momentissa tarkoitetun korvauksen saamiseksi on pantava vireille [lääninoikeudessa] kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun laitoshuoltoa on alettu antaa. Jollei hakemusta panna vireille sanotussa määräajassa, menettää kunta oikeuden saada korvausta laitoshuollosta, jonka se on antanut ennen hakemuksen vireillepanoa ja jota asianomainen kunta ei ole kirjallisesti suostunut korvaamaan.

Edellä 1 momentissa tarkoitetut korvausasiat ratkaisee sen läänin [lääninoikeus], jonka toimialueella laitoshuoltoa antanut kunta on.

KHO:1997:45

* Lääninoikeuksien tilalle ovat tulleet hallinto-oikeudet. Ks. Hallinto-oikeusL 430/1999.

 

6 LUKU

Yksityisen sosiaalihuollon valvonta

43-44

43-44 on kumottu L:lla 9.8.1996/604.

 

7 LUKU

Muutoksenhaku

45

Päätökseen, jonka 6 :n 1 momentissa tarkoitetun toimielimen alainen viranhaltija on tehnyt, ei saa valittamalla hakea muutosta. (3.8.1992/736)

Edellä 1 momentissa tarkoitettuun päätökseen tyytymättömällä on oikeus asetuksessa tarkemmin säädettävällä tavalla saada päätös 6 :n 1 momentissa tarkoitetun toimielimen käsiteltäväksi, jos hän 14 päivän kuluessa päätöksestä tiedon saatuaan sitä vaatii. Päätökseen on liitettävä ohjeet sen saattamisesta toimielimen käsiteltäväksi. (3.8.1992/736)

Edellä 1 momentissa tarkoitettu päätös voidaan toimittaa asianomaiselle tiedoksi virkakirjeessä postitse. Tiedoksisaannin katsotaan tällöin tapahtuneen, jollei muuta näytetä, seitsemäntenä päivänä siitä, kun päätös asianomaisen ilmoittamalla osoitteella varustettuna on annettu postin kuljetettavaksi. Muutoin on noudatettava, mitä tiedoksiannosta hallintoasioissa annetussa laissa (232/66) on säädetty.

46 (3.8.1992/736)

Muutosta 6 :n 1 momentissa tarkoitetun toimielimen päätökseen haetaan valittamalla [lääninoikeuteen] 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksi saamisesta. Valitus voidaan antaa sanottuna aikana myös toimielimelle, jonka tulee oman lausuntonsa ohella toimittaa se [lääninoikeudelle].

Mitä 1 momentissa säädetään, ei sovelleta, milloin muutoksenhausta on säädetty toisin tai se on kielletty eikä milloin päätös kunnallislain mukaan voidaan siirtää kunnanhallituksen käsiteltäväksi.

* Lääninoikeuksien tilalle ovat tulleet hallinto-oikeudet. Ks. Hallinto-oikeusL 430/1999.

47

Päätös, jonka 6 :n 1 momentissa tarkoitettu toimielin on tehnyt, voidaan muutoksenhausta huolimatta panna täytäntöön, jos se on laadultaan sellainen, että se on viivytyksettä täytäntöönpantava, tai jos päätöksen voimaantulemista ei voida sosiaalihuollon järjestämisestä johtuvista syistä siirtää tuonnemmaksi ja toimielin on määrännyt päätöksen heti täytäntöön pantavaksi. (3.8.1992/736)

Kun valitus on tehty, valitusviranomainen voi kieltää päätöksen täytäntöönpanon tai määrätä sen keskeytettäväksi.

48

Muutosta valtion viranomaisen sosiaalihuoltoasiassa tekemään päätökseen haetaan siinä järjestyksessä, kuin [muutoksenhausta hallintoasioissa annetussa laissa (154/50)] on säädetty.

* Ks. HallintolainkäyttöL 586/1996.

49

[Lääninoikeuden] päätökseen, joka koskee sosiaalipalvelun antamista tai siitä määrätyn maksun suuruutta, ei saa hakea muutosta valittamalla. (14.12.1998/975)

[Lääninoikeuden] päätöksestä, joka koskee toimeentulotuesta annetussa laissa (1412/1997) tarkoitetun toimeentulotuen antamista tai määrää taikka kuntien välistä erimielisyyttä laitoshoidon antamisvelvollisuudesta tai laitoshuollon kustannusten korvaamisesta, saa valittaa, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan. (14.12.1998/975)

Valituslupaa haetaan korkeimmalta hallinto oikeudelta. Lupa voidaan myöntää ainoastaan, jos lain soveltamisen kannalta muissa samanlaisissa tapauksissa tai oikeuskäytännön yhtäläisyyden vuoksi on tärkeätä saattaa asia korkeimman hallintooikeuden tutkittavaksi.

KHO:1999-T-1264

50

Valitettaessa [lääninoikeuden] päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen valituskirja liitteineen voidaan antaa myös [lääninoikeuteen] korkeimmalle hallinto-oikeudelle toimitettavaksi.

Edellä 49 :ssä tarkoitetusta valitusluvasta on voimassa, mitä siitä on säädetty [muutoksenhausta hallintoasioissa annetussa laissa]. Haettaessa lupaa valituksen tekemiseen [lääninoikeuden] päätöksestä saa lupahakemuskirjan toimittaa myös lääninoikeuteen.

* Ks. HallintolainkäyttöL 586/1996.

51

Milloin sosiaalihuoltoa koskevassa asiassa muutoin kuin valitustietä haetaan ratkaisua julkisoikeudellista korvaus-, maksu- tai elatusvelvollisuutta koskevaan tai muusta julkisoikeudellisesta oikeussuhteesta aiheutuvaan asianosaisten väliseen riitaan, ratkaisee tällaisen riitaasian, jollei laissa tai asetuksessa ole säädetty muuta oikeuspaikkaa, se [lääninoikeus], jonka alueella hakijakunta sijaitsee tai, muun kuin kunnan ollessa hakijana, hakijan kotipaikka on.

 

8 LUKU

Erinäiset säännökset

52

Kunta ja sosiaalihuollon henkilökunnan koulutuksesta huolehtiva oppilaitos tai korkeakoulu voivat sopia sosiaalihuollon toimintayksiköiden käyttämisestä sosiaalihuollon koulutustoiminnan järjestämiseen. Kunta on oikeutettu saamaan edellä tarkoitetusta koulutustoiminnan järjestämisestä aiheutuvista välittömistä kustannuksista täyden korvauksen korkeakoululta taikka koulutuksesta huolehtivalta muulta viranomaiselta tai yhteisöltä. Korvausta määriteltäessä otetaan huomioon myös se välitön hyöty, jonka kunta saa koulutustoiminnan ohessa.

2 momentti on kumottu L:lla 3.8.1992/736.

53

53 on kumottu L:lla 3.8.1992/736.

54 (3.8.1992/736)

Edellä 6 :n 1 momentissa tarkoitetun toimielimen on tarpeen mukaan oltava yhteistoiminnassa kunnan muiden viranomaisten, naapurikuntien toimielinten ja kansanterveyslain (66/72) 6 :n 1 momentissa tarkoitettujen toimielinten sekä kunnassa toimivien sellaisten yhteisöjen kanssa, joiden toiminta liittyy kunnan sosiaalihuollon tehtäviin.

Toimielimen on myös pyrittävä edistämään kunnan alueella sosiaalihuollon alalla toimivien yhteisöjen keskinäistä yhteistoimintaa sekä siinä tarkoituksessa tehtävä tarpeellisia esityksiä ja aloitteita.

55

55 on kumottu L:lla 3.8.1992/736.

56-58

56-58 on kumottu L:lla 22.9.2000/813.

59

59 on kumottu L:lla 3.8.1992/736.

60

Tarkemmat säännökset tämän lain täytäntöönpanosta ja soveltamisesta annetaan asetuksella.

 

9 LUKU

Voimaantulosäännökset

61

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1984.

Tällä lailla kumotaan

sosiaalihuollon hallinnosta 20 päivänä tammikuuta 1950 annettu laki (34/50),

heinäkuun 2 päivänä 1971 annettu kasvatusneuvolalaki (568/71),

kunnallisesta kodinhoitoavusta 6 päivänä toukokuuta 1966 annetun lain (270/66) 1, 2, 3 ja 5 luku lain 21 :ää lukuun ottamatta sekä

17 päivänä helmikuuta 1956 annettu huoltoapulaki (116/56) lain 5 :ää lukuun ottamatta,

kaikki niihin myöhemmin tehtyine muutoksineen.

62

Milloin muussa laissa on säädetty noudatettavaksi 61 :n mukaan kumottavia säädöksiä tai säännöksiä, noudatetaan, mitä sosiaalihuoltolaissa on säädetty.

63

Milloin 61 :ssä mainittuihin säädöksiin perustuva asia on vireillä tai milloin vireillepano- tahi muutoksenhakuaika päättyy vasta tämän lain voimaantulon jälkeen, sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.

Samoin noudatetaan huoltoapulain ja köyhäinhoitolain perintää koskevia säännöksiä näiden lakien nojalla annettujen avustusten takaisinperintään.

64

Edellä 61 :ssä mainittujen säädösten nojalla vahvistettuja tai hyväksyttyjä ohje- ja johtosääntöjä, niiltä osin kuin ne eivät ole ristiriidassa tämän lain säännösten kanssa, on noudatettava, kunnes uudet johtosäännöt on hyväksytty. Kunnan sosiaalihuolto on 61 :stä poiketen järjestettävä 2 luvussa säädetyllä tavalla viimeistään vuoden 1985 alusta.

65

Milloin sosiaalilautakunta on myöntänyt henkilölle 61 :ssä mainittuihin säädöksiin perustuvan jatkuvaksi katsottavan etuuden, on sosiaalilautakunnan viran puolesta hakemuksetta muutettava se tämän lain mukaiseksi etuudeksi niin, ettei henkilön asema lainmuutoksen johdosta heikkene.

66

66 on kumottu L:lla 3.8.1992/736.

67

Sen estämättä, mitä 10 :n nojalla säädetään virkojen kelpoisuusehdoista, on tämän lain voimaan tullessa mainitussa virassa oleva henkilö edelleen kelpoinen sosiaalilautakunnan alaiseen vastaavaan virkaan.

68

Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

HE 102/81, sosvk.miet.14/82, suvk.miet.88/82

 

Muutossäädösten voimaantulo ja soveltaminen:

12.7.1985/599:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 1985.

Jaostoon, joka on asetettu ennen tämän lain voimaantuloa, sovelletaan aikaisemmin voimassa olleita säännöksiä.

HE 10/85, tvk.miet. 3/85, svk.miet. 27/85

3.4.1987/381:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1988.

HE 219/86, sosvk.miet. 40/86, svk.miet. 260/86

17.1.1991/93:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 1991.

HE 233/90, sosvk.miet. 44/90, svk.miet. 227/90

27.3.1991/607:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä lokakuuta 1991.

HE 259/90, sosvk.miet. 49/90, svk.miet. 253/90

3.4.1992/311:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 1992.

Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

HE 144/91, StVM 17/91

3.8.1992/736:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1993.

Sen estämättä, mitä 10 :n nojalla säädetään sosiaalityöntekijän ja sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuudesta on tämän lain voimaan tullessa mainitussa virassa oleva henkilö edelleen kelpoinen vastaavaan virkaan tai tehtävään.

Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

HE 216/91,
HaVM 7/92

27.11.1992/1090:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä joulukuuta 1992.

HE 264/92,
StVM 38/92

18.12.1992/1365:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 1993.

Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

Kunnan on ryhdyttävä toimenpiteisiin ennen tämän lain voimaantuloa sosiaalihuoltoasetuksen (607/83) 9 :n 1 momentin 3 kohdan nojalla tehdyn sopimuksen tarkistamiseksi siten, että se vastaa tämän lain säännöksiä 1 päivästä heinäkuuta 1993.

HE 174/92, StVM 39/92

30.12.1992/1657:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1993 ja on voimassa 31 päivään joulukuuta 1997. (20.12.1996/1230)

HE 327/92, StVM 52/92

22.12.1994/1333:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1995

HE 205/94, StVM 37/94

31.1.1995/122:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä huhtikuuta 1995.

Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

HE 317/94, StVM 46/94

21.4.1995/665:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 1995.

HE 94/93,
LaVM 22/94, SuVM 10/94

9.8.1996/604:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1997.

HE 22/96, StVM 8/96, EV 44/96

16.8.1996/621:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä joulukuuta 1996.

HE 96/95, LaVM 7/96, EV 101/96

20.12.1996/1230:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1997.

HE 220/1996, StVM 40/1996, EV 239/1996

5.12.1997/1109:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1998.

Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

Kunnan on viipymättä ryhdyttävä toimenpiteisiin tämän lain voimaan tullessa voimassa olevan omaishoitoa koskevan sopimuksen tarkistamiseksi vastaamaan tätä lakia siten, että tämän lain mukainen oikeus voidaan toteuttaa viimeistään 1 päivästä toukokuuta 1998.

Jos hoitajalla on tämän lain voimaan tullessa voimassa olevan sopimuksen mukaan laajempi oikeus vapaaseen kuin tässä laissa säädetään, hoitajan oikeus vapaaseen määräytyy sopimuksen mukaan.

HE 166/1997, StVM 20/1997, EV 154/1997

30.12.1997/1413:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 1998.

Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

HE 217/1997, StVM 33/1997, EV 233/1997

14.12.1998/975:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1999.

Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

HE 166/1998, StVM 26/1998, EV 177/1998

22.9.2000/813:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2001.

Jos muussa lainsäädännössä viitataan tällä lailla kumottuihin säännöksiin, viittauksen on kumottavien säännösten osalta katsottava tarkoittavan sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetun lain (812/2000) vastaavia säännöksiä.

HE 137/1999, StVM 18/2000, EV 100/2000

2.3.2001/190:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 2001.

HE 184/2000, StVM 38/2000, EV 177/2000

23.5.2001/413:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä kesäkuuta 2001.

HE 5/2001, StVM 6/2001, EV 35/2001